Telia Osakkeet (TELIA1) 2023

(1917–1993)

Telian historia ulottuu vuoteen 1917 asti, jolloin perustettiin valtion Lennätinlaiton, Venäjän keisarikunnan hallinnoima Lennätinlaiton oli toiminut Suomessa vuodesta 1855. Vuonna 1927 Lennätinlaiton yhdistettiin Postiin ja vuonna 1981 Posti- ja lennätinlaitoksen nimi muutettiin Posti- ja telelaitokseksi. Kuitenkin vuonna 1990 Posti- ja telelaitos muutettiin valtion liikelaitokseksi ja sen taloudenpito siirrettiin ulos valtion tulo- ja menoarviosta.

Posti- ja telelaitos hallinnoi Suomen kauko- ja ulkomaanpuhelujen välittämistä vuoteen 1992 asti, jolloin valtioneuvosto alkoi myöntämään toimilumia muille telealan toimijoille. Vuonna 1992 Posti- ja telelaitos avasivat myös GSM-verkkonsa.

Telecom Finland (1993–1998)

Vuoden 1993 joulukuussa Posti- ja telelaitos yhtiöitettiin Suomen PT Oy:ksi ja samalla sen liiketoiminta jaettiin kahteen yritykseen, Suomen Posti Oy ja Telecom Finland Oy. Samoihin aikoihin kauko- ja ulkomaanpuheliikenne avattiin kilpailulle Suomessa. Vuoteen 1998 asti yhtiö toimi nimellä Telecom Finland Oy.

Sonera (1998–2002)

Vuonna 1997 sen aikainen hallitus hyväksyi Telecom Finland Oy:n osittaisen yksityistämisen ja sen seurauksena vuonna 1998 yhtiön nimeksi tuli Sonera Oy. Vuonna 1998 Postin ja Telen hallinnoima Suomen PT Oy lakkautettiin ja kaikki viimeisetkin kytkökset Postilaitokseen hävisi. Soneraa hallinnoiva emoyhtiö Sonera-Yhtymä Oyj syntyi. Vuonna 1999 Sonera Oy muutettiin Sonera Oyj:ksi ja samaisen vuoden marraskuussa yhtiö listautui Helsingin pörssiin, kun valtioneuvosto myi yhtiön osakkeista 22,2 prosenttia 7 miljardin markalla.

Seuraavina vuosina valtio edelleen vähensi kahdessa osassa yhtiön omistuksia 52,8 prosenttiin. Kaiken kaikkiaan Valtio tienasi Soneran yksityistämisellä 40 miljardia markkaa. Vuonna 1999 kauppojen yhteydessä yhtiö listautui yhdysvaltalaiseen NASDAQ-teknologiapörssiin.

Sonera aloitti toiminnan laajentamisen aggressiivisella tavalla ja yhtiö pyrki nostamaan pörssikurssia todella korkealle, jotta se pystyttäisiin myymään ulkomaille hyvällä hinnalla. Näiden optioiden avulla silloisista Soneran johtajista oli tullut miljonäärejä. Relanderin johdolla Sonera teki todella uhkarohkeita riskisijoituksia ja sen avulla aluksi kurssi saatiinkin rajuun nousuun.

Sonera Zed myi puhelimiin taustakuvia ja soittoääniä. Sonera käytti Zedin markkinointiin lähes miljardi markkaa, vaikka yhtiön liikevaihto oli vain 40 miljoonaa. Jossain vaiheessa Zedin arvioitiin olevan 100 miljardin arvoinen.

Sonera pyrki jatkuvasti laajentamaan toimintaansa myös ulkomaille ja kesällä 2000 se sijoitti Saksan kolmannen sukupolven matkapuhelinverkon 3G UMTS-toimilupaan 8,4 miljardia euroa yhdessä espanjalaisen kumppaninsa Telefónican kanssa. Tästä hinnasta Soneran osuus oli 3,6 miljardia. Saksan lisäksi yhtiö hankki UMTS-luvan Italiasta.

Kuitenkin Soneran ja Telefónican yhteisyritys Quam ei menestynyt Saksassa, sillä asiakasmäärä jäi pieneksi. Tuossa vaiheessa asiakkaat eivät kaivanneet 3G-tekniikkaa, vaan heille riitti GSM. Pian tämän jälkeen Sonera joutui tekemään Saksan ja Italian UMTS-toimiluvista peräti 4,3 miljardin euron alaskirjaukset. Nämä kalliit luvut osoittautuivat arvottomiksi ja Sonera oli maksanut käytännössä miljardeja tyhjästä.

Näiden edellä mainittujen kauppojen takia Sonera velkaantui pahasti ja yhtiön johdossa oleva Relander erosi vuonna 2001. Vuonna 2001 Sonera ilmoitti osakeannista, jonka tarkoituksena oli kerätä yhtiölle miljardi euroa. Suomen valtion osuus tästä oli 528 miljoonaa euroa. Vuonna 2002 Sonera päätti vetäytyä Saksasta ja sillä oli edessä kulujen karsiminen sekä velkojen lyhentäminen.

Vuosi 2002 oli yhtiölle suuri kolaus, kun paljastui, että Sonera oli urkkinut useiden työntekijöidensä puhelutietoja. Tämä väite nousi julkisuuteen kesäkuussa 2002 verkossa levinneen nimettömänä esiintyneiden kirjoittajien kirjassa ”Minne hävisivät Soneran rahat”. Vuonna 2002 Helsingin Sanomat julkaisivat juttukokonaisuuden, jonka mukaan Sonera oli etsinyt tietovuotajia laittomasti tutkimalla ihmisten teletunnistetietoja. Tätä juttua tehtäessä Sonera kieltäytyi haastatteluista. 

Tämän artikkelin julkaisun jälkeen Sonera julkaisi oman kantansa asiaan ja ilmoitti ettei heillä ole näyttöä viestintäsalaisuuden loukkaamisesta. Samalla Sonera ilmoitti harkitsevansa oikeustoimia Helsingin Sanomia vastaan. Kuitenkin ensimmäiset pidätykset tehtiin ja yhtiön entinen toimitusjohtaja Relander tuomittiin kahdesta törkeästä viestintäsalaisuuden loukkaamisesta ja turvallisuusyksikön johtaja Miettinen tuomittiin 11 törkeästä viestintäsalaisuuden loukkaamisesta ehdolliseen vankeuteen.

 TeliaSonera (2003–2017)

Vuonna 2002 entiset Pohjoismaisten valtioiden yhtiöt Telia ja Sonera ilmoittivat yhdistymisaikeistaan. Joulukuussa vuonna 2002 Telian ilmoitettiin saaneen tarvittavan määrän Soneran osakekannasta ja vuonna 2003 TeliaSonera oli fuusioitunut. Fuusioitumisen myötä vuonna 2003 Sonera Oyj:n osakekannan omistus siirtyi kokonaisuudessaan TeliaSonera AB:lle ja samalla Sonera Oyj:n nimi muuttui TeliaSonera Finland Oyj:ksi. Tämän yhdistymisen tuloksena oli Pohjoismaiden ja Baltian suurin tietoliikennealan yhtiö.

Kun TeliaSonera muutti organisaatiota maayhtiöistä toiminnallisiin yhtiöihin vuonna 2007 alkaen TeliaSonera Finlandin toiminta operatiivisena yksikkönä päättyi. Kuitenkin se oli vielä olemassa juridisena yhtiönä konsernirakenteessa. Vuonna 2015 operatiivinen toiminta maayhtiönä aloitettiin uudestaan, kun organisaatio päätettiin jälleen muuttaa maayhtiövetoiseksi.

Telia Finland (2017-)

Vuonna 2017 Suomessa otettiin käyttöön Telia-brändi sen aikaisen Sonera-Brändin tilalle ja TeliaSonera Finland Oyj:n nimeksi muutettiin Telia Finland Oyj. Samaan aikaan myös tele Finland-brändi yhdistettiin Telia-nimen alle. Tammikuussa vuonna 2019 Telia ilmoitti lopettavansa lankapuhelinliittymien tarjonnan kokonaan vuoden 2019 aikana.

Nykypäivänä Telia toimii suurena 5G-verkon edistäjänä Suomen lisäksi myös ulkomailla. Suomessa Telia pyrkii vahvasti panostaman 5G-infrastruktuurin rakentamiseen ja 5G-verkon tuomiseen kaikkien kuluttajien saataville.