Telia Osakkeet (TELIA1) 2023

Julia Pitkänen

Julia Pitkänen

Päivitetty: 23 Tammikuu 2023

Telia Company AB on monikansallinen teleoperaattori, joka sai alkunsa ruotsalaisen Telian ja suomalaisen Soneran fuusioitumisesta vuonna 2002. Telia tunnettiin aikaisemmin nimellä TeliSonera AB. Telia tarjoaa kiinteän verkon ja mobiilin tietoliikennepalveluja yritys- ja kuluttaja-asiakkaille. Yhtiön kotipaikkana toimii Tukholma ja Ruotsin valtio on suurin yksittäinen osakkeenomistaja. Telian osakkeet noteerataan Helsingin ja Tukholman pörsseissä.

Telian osakkeisiin on myös mahdollista sijoittaa välityspalkkiovapaiden sijoitusalustojen ansiosta. Toki voit myös valita sijoituksiisi perinteisten pankkien tarjoamat sijoituspalvelut, mutta usein ne perivät jokaisesta osakkeesta oman korvauksen. Kun taas digitaalisten sijoitusalustojen avulla voit ostaa osakkeita ilman välityspalkkioita ja käyttää niissä säästetyn summan suoraan osakkeisiin.

Ennen kuin pääset ostamaan Telian osakkeita, tulee sinun valita itsellesi oikea kaupankäyntialusta. Kaikki vaihtoehdot huomioon ottaen, suosittelemme osakeostojen tekemiseen netistä löytyvää digitaalista sijoitusalusta eToroa. Tässä sijoitusalustassa et maksa mitään välityskuluja ostaessasi osakkeita. Monet muut vastaavat palvelut voivat periä suuria välityskuluja jokaisesta osakkeen ostosta. eToron ansiosta voit käyttää välityskuluissa säästämäsi rahat suoraan osakkeiden ostamiseen.

Seuraavaksi käymme tarkemmin läpi eToro tilin luomista ja rahan tallettamista.

eToro logo
Arvio
5/5
Vastuuvapaus: Pääomasi on vaarassa. Muut maksut ovat voimassa. Lisätietoja on osoitteessa etoro.com/trading/fees

eToro käyttäjätilin luominen ja rahan tallettaminen

Ostaaksesi osakkeita eToron palvelusta, tulee sinun luoda palveluun käyttäjätili. Siirry tilin luomiseen sivustolta löytyvästä ”Liity heti” -painikkeesta. Eteesi avautuu lomake, johon sinun tulee täyttää kaikki vaaditut tiedot. Lomakkeen lähettämisen jälkeen, saat oikeudet eToron sijoitusalustaan ja pääset ostamaan Telian osakkeita. Ennen yhtiön osakkeiden ostamista, sinun tulee tallettaa eToro-tilillesi haluamasi rahasumma kaupankäynti varten.

Jos et halua heti aloittaa sijoittamista oikeilla varoilla, voit halutessasi koittaa eToron demokäyttäjää, jolla voit tehdä sijoituksia leikkirahalla. Kokeilemisen jälkeen, siirry tallettamaan eToro-tilille oikeaa rahaa. Rahan tallettamisen löydät eToron sivustolta kohdasta ”Talleta varoja” -painikkeesta. Täytä lomakkeeseen maksuväline, jolla haluat tehdä siirron ja rahasumma, jolla ostat Telian osakkeita. Kun olet lähettänyt lomakkeen eteenpäin, rahat siirtyvät automaattisesti eToro-tilillesi. Seuraavassa osiossa kerromme tarkemmin, miten pääset ostamaan Telian osakkeita.

Osta Telia osake

Kun aloitat Telia osakkeiden ostamisen, varmista, että olet kirjautunut eToro- tilillesi. Tämän jälkeen kirjoita sivustolta löytyvään hakukenttään Telia ja eteesi avautuu Telian sijoitussivusto. Sijoitussivustolla pääset seuraamaan yhtiön uusimpia uutisia, tilastoja, kursseja ja pääset osaksi sijoittajayhteisöä.

Aloita Telia osakkeiden ostaminen klikkaamalla sijoitussivustolta löytyvästä ”Käy kauppaa” kohdasta ja kirjaa eteesi avautuvaan lomakkeeseen kauppasumma. Siirry eteenpäin painamalla ”Avaa kauppa” -painikkeesta. Jos ostat osakkeita markkinoiden ollessa suljettuina, painikkeessa lukee ”Aseta järjestys”. Se ei kuitenkaan muuta kaupankäyntiprosessia muuten kuin siten, että eToro ostaa Telian osakkeita asettamillasi ehdoilla seuraavana päivänä markkinoiden ollessa auki.

Telia osinko – maksaako monikansallinen teleoperaattori riittävästi osinkoa?

Telian markkina-asema teleoperaattorina on vahva Suomen lisäksi Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa sekä Baltian maissa. Telian osinkotuoton sanotaan olevan yksi parhaimmista ja viime tilikaudelta se maksoi osinkoa 2 kruunua, joka on euroissa 0,20 € per osake.

Yhtiön osinko ei ole laskemassa, sillä sen osinkopolitiikkaan kuuluu jakaa vähintään 2 kruunua osakkeelta. Yhtiön tyypillinen tapa on maksaa osinkoa kahdessa erässä, vuoden 2020 tilikaudelta se maksoi osinkoa huhtikuussa ja marraskuussa yhteensä 8,2 miljardia kruunua. Vuotta aiemmin samainen osinko oli 10,0 miljardia. Teliaa on vuosien ajan pidetty luotettavana osingonmaksajana.

Pandemiasta huolimatta liiketoiminta on toipunut kohtalaisesti, mutta tulosta rasittaa yhä sen vaikutukset. Vaikka tulos on kokenut kärsimystä tämän vallitsevan maailmantilanteen takia, vakaa kassavirta mahdollistaa hyvän osingonmaksamisen myös tulevaisuudessa.

Seuraavaksi näet Telian osinkohistorian ja tulevat osinkotuotot vuodesta 2014 lähtien.

Telia osinkohistoria:

  • 2014: 0,34 €
  • 2015: 0,32 €
  • 2016: 0,32 €
  • 2017: 0,21 €
  • 2018: 0,22 €
  • 2019: 0,23 €
  • 2020: 0,16 € + lisäosinko 0,06 €
  • 2021: 0,19 €

Telia historia

(1917–1993)

Telian historia ulottuu vuoteen 1917 asti, jolloin perustettiin valtion Lennätinlaiton, Venäjän keisarikunnan hallinnoima Lennätinlaiton oli toiminut Suomessa vuodesta 1855. Vuonna 1927 Lennätinlaiton yhdistettiin Postiin ja vuonna 1981 Posti- ja lennätinlaitoksen nimi muutettiin Posti- ja telelaitokseksi. Kuitenkin vuonna 1990 Posti- ja telelaitos muutettiin valtion liikelaitokseksi ja sen taloudenpito siirrettiin ulos valtion tulo- ja menoarviosta.

Posti- ja telelaitos hallinnoi Suomen kauko- ja ulkomaanpuhelujen välittämistä vuoteen 1992 asti, jolloin valtioneuvosto alkoi myöntämään toimilumia muille telealan toimijoille. Vuonna 1992 Posti- ja telelaitos avasivat myös GSM-verkkonsa.

Telecom Finland (1993–1998)

Vuoden 1993 joulukuussa Posti- ja telelaitos yhtiöitettiin Suomen PT Oy:ksi ja samalla sen liiketoiminta jaettiin kahteen yritykseen, Suomen Posti Oy ja Telecom Finland Oy. Samoihin aikoihin kauko- ja ulkomaanpuheliikenne avattiin kilpailulle Suomessa. Vuoteen 1998 asti yhtiö toimi nimellä Telecom Finland Oy.

Sonera (1998–2002)

Vuonna 1997 sen aikainen hallitus hyväksyi Telecom Finland Oy:n osittaisen yksityistämisen ja sen seurauksena vuonna 1998 yhtiön nimeksi tuli Sonera Oy. Vuonna 1998 Postin ja Telen hallinnoima Suomen PT Oy lakkautettiin ja kaikki viimeisetkin kytkökset Postilaitokseen hävisi. Soneraa hallinnoiva emoyhtiö Sonera-Yhtymä Oyj syntyi. Vuonna 1999 Sonera Oy muutettiin Sonera Oyj:ksi ja samaisen vuoden marraskuussa yhtiö listautui Helsingin pörssiin, kun valtioneuvosto myi yhtiön osakkeista 22,2 prosenttia 7 miljardin markalla.

Seuraavina vuosina valtio edelleen vähensi kahdessa osassa yhtiön omistuksia 52,8 prosenttiin. Kaiken kaikkiaan Valtio tienasi Soneran yksityistämisellä 40 miljardia markkaa. Vuonna 1999 kauppojen yhteydessä yhtiö listautui yhdysvaltalaiseen NASDAQ-teknologiapörssiin.

Sonera aloitti toiminnan laajentamisen aggressiivisella tavalla ja yhtiö pyrki nostamaan pörssikurssia todella korkealle, jotta se pystyttäisiin myymään ulkomaille hyvällä hinnalla. Näiden optioiden avulla silloisista Soneran johtajista oli tullut miljonäärejä. Relanderin johdolla Sonera teki todella uhkarohkeita riskisijoituksia ja sen avulla aluksi kurssi saatiinkin rajuun nousuun.

Sonera Zed myi puhelimiin taustakuvia ja soittoääniä. Sonera käytti Zedin markkinointiin lähes miljardi markkaa, vaikka yhtiön liikevaihto oli vain 40 miljoonaa. Jossain vaiheessa Zedin arvioitiin olevan 100 miljardin arvoinen.

Sonera pyrki jatkuvasti laajentamaan toimintaansa myös ulkomaille ja kesällä 2000 se sijoitti Saksan kolmannen sukupolven matkapuhelinverkon 3G UMTS-toimilupaan 8,4 miljardia euroa yhdessä espanjalaisen kumppaninsa Telefónican kanssa. Tästä hinnasta Soneran osuus oli 3,6 miljardia. Saksan lisäksi yhtiö hankki UMTS-luvan Italiasta.

Kuitenkin Soneran ja Telefónican yhteisyritys Quam ei menestynyt Saksassa, sillä asiakasmäärä jäi pieneksi. Tuossa vaiheessa asiakkaat eivät kaivanneet 3G-tekniikkaa, vaan heille riitti GSM. Pian tämän jälkeen Sonera joutui tekemään Saksan ja Italian UMTS-toimiluvista peräti 4,3 miljardin euron alaskirjaukset. Nämä kalliit luvut osoittautuivat arvottomiksi ja Sonera oli maksanut käytännössä miljardeja tyhjästä.

Näiden edellä mainittujen kauppojen takia Sonera velkaantui pahasti ja yhtiön johdossa oleva Relander erosi vuonna 2001. Vuonna 2001 Sonera ilmoitti osakeannista, jonka tarkoituksena oli kerätä yhtiölle miljardi euroa. Suomen valtion osuus tästä oli 528 miljoonaa euroa. Vuonna 2002 Sonera päätti vetäytyä Saksasta ja sillä oli edessä kulujen karsiminen sekä velkojen lyhentäminen.

Vuosi 2002 oli yhtiölle suuri kolaus, kun paljastui, että Sonera oli urkkinut useiden työntekijöidensä puhelutietoja. Tämä väite nousi julkisuuteen kesäkuussa 2002 verkossa levinneen nimettömänä esiintyneiden kirjoittajien kirjassa ”Minne hävisivät Soneran rahat”. Vuonna 2002 Helsingin Sanomat julkaisivat juttukokonaisuuden, jonka mukaan Sonera oli etsinyt tietovuotajia laittomasti tutkimalla ihmisten teletunnistetietoja. Tätä juttua tehtäessä Sonera kieltäytyi haastatteluista. 

Tämän artikkelin julkaisun jälkeen Sonera julkaisi oman kantansa asiaan ja ilmoitti ettei heillä ole näyttöä viestintäsalaisuuden loukkaamisesta. Samalla Sonera ilmoitti harkitsevansa oikeustoimia Helsingin Sanomia vastaan. Kuitenkin ensimmäiset pidätykset tehtiin ja yhtiön entinen toimitusjohtaja Relander tuomittiin kahdesta törkeästä viestintäsalaisuuden loukkaamisesta ja turvallisuusyksikön johtaja Miettinen tuomittiin 11 törkeästä viestintäsalaisuuden loukkaamisesta ehdolliseen vankeuteen.

 TeliaSonera (2003–2017)

Vuonna 2002 entiset Pohjoismaisten valtioiden yhtiöt Telia ja Sonera ilmoittivat yhdistymisaikeistaan. Joulukuussa vuonna 2002 Telian ilmoitettiin saaneen tarvittavan määrän Soneran osakekannasta ja vuonna 2003 TeliaSonera oli fuusioitunut. Fuusioitumisen myötä vuonna 2003 Sonera Oyj:n osakekannan omistus siirtyi kokonaisuudessaan TeliaSonera AB:lle ja samalla Sonera Oyj:n nimi muuttui TeliaSonera Finland Oyj:ksi. Tämän yhdistymisen tuloksena oli Pohjoismaiden ja Baltian suurin tietoliikennealan yhtiö.

Kun TeliaSonera muutti organisaatiota maayhtiöistä toiminnallisiin yhtiöihin vuonna 2007 alkaen TeliaSonera Finlandin toiminta operatiivisena yksikkönä päättyi. Kuitenkin se oli vielä olemassa juridisena yhtiönä konsernirakenteessa. Vuonna 2015 operatiivinen toiminta maayhtiönä aloitettiin uudestaan, kun organisaatio päätettiin jälleen muuttaa maayhtiövetoiseksi.

Telia Finland (2017-)

Vuonna 2017 Suomessa otettiin käyttöön Telia-brändi sen aikaisen Sonera-Brändin tilalle ja TeliaSonera Finland Oyj:n nimeksi muutettiin Telia Finland Oyj. Samaan aikaan myös tele Finland-brändi yhdistettiin Telia-nimen alle. Tammikuussa vuonna 2019 Telia ilmoitti lopettavansa lankapuhelinliittymien tarjonnan kokonaan vuoden 2019 aikana.

Nykypäivänä Telia toimii suurena 5G-verkon edistäjänä Suomen lisäksi myös ulkomailla. Suomessa Telia pyrkii vahvasti panostaman 5G-infrastruktuurin rakentamiseen ja 5G-verkon tuomiseen kaikkien kuluttajien saataville.

Kannattaako Telia osakkeiden ostaminen?

Viimeisten vuosien aikana Telia on saanut vahvaa kritiikkiä koskien yhtiön velkaantumista ja investointisuunnitelmia. Kuitenkin nykyään Telian johdon ansiosta sillä on selkeämmät suunnitelmat, joiden mukaan se tähtää valtavien investointien avulla suureen kasvuun.

Vaikka Telia on saanut valtavaa kritiikkiä monilta sijoittajilta juuri näiden suurten investointien takia, on yhtiöllä kuitenkin valtava potentiaali tulevaisuudessa. Teliaa on pidetty varsin hyvänä osingonmaksajana, jonka rinnalla monet kotimaiset ja ulkomaiset yritykset jäätävät kakkoseksi. Kokonaiskuvaa katsellessa Telia on varsin hyvä sijoituskohde, jos haluaa sijoitussalkkuunsa viestintä alan yhtiön. Vaikka Telia on vuosien saatossa kokenut monenlaisia negatiivisia kolauksia, ei syytökset liity millään tavalla sen nykyiseen toimintaan.

Telia osake hyödyt:

  • Hyvä osingonmaksaja
  • Ollut vahvasti mukana 5G verkon ja valokuidun rakentamisessa
  • Euroopan lisäksi vahvat hajautukset myös ulkomailla

Telia osake haitat:

  • Suuret investoinnit vaikuttavat negatiivisesti sen tulokseen
  • Aiemmat syytökset
eToro logo
Arvio
5/5
Vastuuvapaus: Pääomasi on vaarassa. Muut maksut ovat voimassa. Lisätietoja on osoitteessa etoro.com/trading/fees
Julia Pitkänen

Julia Pitkänen

Julia Pitkänen on suomalainen sijoittaja ja journalisti, joka on tehnyt sijoituksia pörssiin jo vuosikymmenen, portfolioon on kertynyt myös kryptovaluuttoja. Hän on myös erikoistunut sisällöntuotantoon ja journalismiin kirjoittaen usean eri toimialan arvostettuihin verkkosivustoihin. Hänen intohimonsa on auttaa muita ihmisiä kiinnostumaan sijoittamisesta tarjoamalle heille mahdollisimman paljon informaatiota aiheeseen liittyen.